TELJÄN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Teljän sairauskassa.Kassan kotipaikka on Porin kaupunki

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää
sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (364/1963) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaa sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat Valmet Technologies Oy, Valkon Metalli Oy , Kankaanpää Works Oy, Pori Offshore Constructions Oy , Simsotec Oy , Rauma Works Oy , Raiha Hydraulics Oy, Optimint Oy ja Suisto Engineering Oy sekä Valta Works Oy nimisiin yhtiöihin tuntipalkkaisessa työsuhteessa olevat henkilöt ja ne entiset Auramarine Oy:n työntekijät, jotka kesäkuussa 2014 yrityskaupan yhteydessä ovat siirtyneet Steel Master Marine Oy:n palvelukseen sekä ne entiset Technip Offshore Finland Oy:n työntekijät, jotka 1.4.2015 liiketoimintakaupan yhteydessä ovat ssiirtyneet Inspecta Oy:n palvelukseen. Osakkaaksi näissä säännöissä kutsutaan Valkon
Metalli Oy:tä, Kankaanpää Works Oy:tä ja Pori Offshore Constructions Oy, Simsotec Oy:tä , Rauma Works Oy:tä , Raiha Hydraulics Oy:tä ja Suisto Engineering Oy:tä , ja työnantajaksi Valmet Technologies Oy:tä, Optimaint Oy:tä, Valta Works Oy:tä ja Steel Master Marine Oy:tä ja Inspecta Oy:tä. Jäseniä ovat kaikki osakkaan tai työnantajan palveluksessa olevat henkilöt ja jäsenyys on
pakollinen. Jäsenyyden edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta tai työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua osakkaan tai työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle
siirtymistään olleet kassan jäseniä vähintään 16 vuotta. 1.1.2017 eläkejäsenyyteen vaadittavat jäsenyysvuodet ovat 18 vuotta.

Kassan toimintapiiriin voivat kuulua myös ne henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta täytettyään on erotettu osakkaan, työnantajan tai kassan palveluksesta ja jotka ovat olleet
kassan jäseniä ennen erottamistaan vähintään 16 vuotta, eivätkä ole ansiotyössä, eivätkä toimi yrittäjänä. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi. 1.1.2017 ulkojäsenyyteen vaadittavat jäsenyysvuodet 18 vuotta.

Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenen jäsenyys kassassa on vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmaistava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättyessä tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta.

Kassan jäseniä ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat työsuhteessa työnantajaan tai osakkaaseen olevat henkilöt ja jäsenyys on pakollinen.

Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä.

Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Työsuhteessa olevan henkilön jäsenyys alkaa työsuhteen alkaessa. Eläkkeellä olevan henkilön uusi jäsenyys
alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana jäsenyyden edellytysten olemassaolo on todettu.

Edellä olevan 4§:n 2 momentin estämättä jäseneksi liittyminen on vapaaehtoista niiden osakkaaseen tai työnantajaan työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet kassan toimintapiiriin ja jotka ovat työsuhteessa tämän sääntömuutoksen tullessa voimaan. Jäseneksi on liityttävä kuuden kuukauden kuluessa sääntömuutoksen voimaantulosta.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen
suorittamisen kuuden kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Ulkojäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen
liittymään kassan jäseneksi.

Jäsentä tai osakasta ei voida erottaa kassasta.

6 §

Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on 1,7 prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 15 euroa kahden viikon pituiselta palkanmaksukaudelta. Työnantaja tai osakas tilittää jäsenmaksun kassalle palkanmaksun yhteydessä. Kannatusmaksujen tilitys tapahtuu vähintään 4 kertaa
vuodessa.

Lisäksi osaeläkkeellä olevalta peritään osaeläkeprosentin suuruinen osa kokonaan eläkkeellä olevan jäsenen jäsenmaksusta, eli 420 eurosta.

Eläkkeellä olevalta kassan jäseneltä peritään 420 euroa vuodessa.

Ulkojäseneltä peritään 420 euroa vuodessa

Palkattomalla lomalla olevalta jäseneltä peritään 15 euroa kahden viikon pituiselta ajalta.

Eläkkeellä tai ulkojäsenenä olevalta jäsenmaksu peritään kassan hallituksen määräämällä tavalla.

Palkattomalla lomalla olevan jäsenen on suoritettava jäsenmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus voi lisäksi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun
suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, kun jäsen on työsuhteen päättymättä pitkäaikaisella palkattomalla lomalla sairauden, synnytyksen, opiskelun tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

7 a §

Osakas suorittaa kannatusmaksuna saman määrän, jonka kassa on maksanut näiden sääntöjen 12 a §:n mukaisia korvauksia kyseisen osakkaan palveluksessa oleville kassan jäsenille. Tässä
järjestelyssä ovat mukana seuraavat vakuutuskassan osakkaat: Pori Offshore Constructions Oy, Valkon Metalli Oy, Kankaanpää Works Oy, Simsotec Oy, Rauma Works Oy, Raiha Hydraulics Oy ja Suisto Engineering Oy.

8 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §: ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta,
on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

9 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määritetään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä

7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

10 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla
annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

11 §

Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutusasetuksessa (473/1963)
säädetään.

LISÄETUUDET

12 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenille, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen
saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 15 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksia korvataan:

1 a) 75% lääkärinpalkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi
suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä

b) avosairaanhoidon lääkäripalveluista terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu ja sairaalan poliklinikkamaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
sekä

c) 50 euroa päiväkirurgiasta; sekä

2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enintään 15 vuorokaudelta kalenterivuodessa; sekä

b) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;

3 a) 75 % lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin kun ne ovat myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavia, ja 75 % sairausvakuutuslain mukaan alemmista erityiskorvattavista lääkkeistä ja kliinisistä ravintovalmisteista sekä 100 % sairausvakuutuslain mukaan ylemmistä erityiskorvattavista lääkkeistä ja kliinisistä ravintovalmisteista; sekä

b) 75 % sairausvakuutuslain mukaan erillisselvityksellä korvattavista lääkkeistä silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla

c) korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutulain mukainen korvaus on laskettu. Alkuomavastuuseen sisältyvistä lääkkeistä korvataan 75 %, vaikka niistä ei ole
saatu korvausta sairausvakuutuslain nojalla.

4 a) 75 % lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvistä näytteenotoista;

b) 75 % lääkärin määräämistä radiologisista tutkimuksista, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

c) 50 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa; sekä

d) 75 % lääkärin määräämästä kynsien ureahoidosta

5 a) lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten ensimmäinen hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi
ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus; sekä

b) lääkärin määräämien laitteiden hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;

6 vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle 60 % lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnasta aikaisintaan 24 kuukauden väliajoin 205 euron enimmäismäärään saakka. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi.

7 vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle 60 % hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainitusta palkkio tai
maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 205 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

12 a §

Jäsenen työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi suoritettavista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset voidaan korvata joko kokonaan tai osaksi enintään 5000
euroon saakka, mikäli hallitus katsoo yksittäistapauksessa siihen kohtuulliseksi suostua ja elleivät ne ole 12 §:n mukaan muutoin korvattavia. Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta esitetään osakkaan työterveyshuollosta saatu B-lääkärinlausunto tai muu vastaava selvitys.

13 §

Näiden sääntöjen mukaan korvattavan tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan on oltava asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston
ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty henkilö taikka tutkimus on suoritettava tai hoito annettava sairausvakuutusasetuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laitoksessa.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvauksen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan
määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jotka on otettava kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta lukien. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata

Edellä 12 § 1 momentin c kohdassa sekä 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien
kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

14 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 510 euroa.

Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

15 §

Edellä 12 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle
suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määritettäessä.

16 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon
korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 12 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.

Mitä edellä on sanottu sairaalahoidon kustannusten korvaamisesta ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen vanhuuseläkkeelle siirtyvään jäseneen, joka on jatkanut jäsenyyttään 4 § 4 momentin mukaisesti.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

17 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan
hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

18 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen
keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään
tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

19 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen koulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai
tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen
määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

20 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.
Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan akuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

21 §

Näiden sääntöjen 12 §:n mukainen korvaus voidaan 15 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan
jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

22 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai
edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

23 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava työpaikkakassaan tai
Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jollei muuta näytetä, jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituksesta lukien.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

24 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston
määrää pienemmäksi.

25 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman
alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen
hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti;
sekä

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien
lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

26 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan kassalle
sen hakemuksesta vahvistaman laskuperusteen mukaisesti.

TILINPÄÄTÖS

27 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (203/2001) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja
taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

28 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

29 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi
voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi
valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu
tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa
valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.

30 §

Kumottu

KASSANKOKOUS

31 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

32 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa
henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

33 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa.

Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

34 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai
Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

35 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään
jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään yhdessä kassankokouksen päättämässä jäsenten keskuuteen leviävässä sanoma- tai
muussa lehdessä. Kokouskutsu on lisäksi kiinnitettävä työnantajan ilmoitustauluille.

36 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

37 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan,
johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama
vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

38 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita
laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

39§

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.

HALLITUS

40 §

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat kuusi varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi kassan jäsenten
valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen (ensin arvan ja sitten vuoron mukaan).

41 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä:

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 47 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi
toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 46 §:n mukaisesti.

42 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan väistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

43 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

44 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla
järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

45 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

46 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

47 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla
suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

48 §

Jos osakas tai työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia osakasta tai työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

49 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN

50 §

Kassan on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä
seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

51 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta
suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.