Säännöt | teljansk

TELJÄN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

Vakuutuskassan nimi on Teljän sairauskassa. Kassan kotipaikka on Porin kaupunki

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteess olevat työntekijät:

Enersense Offhore Oy
Valmet Technologies Oy
Simsotec Oy
Rauma Works Oy
Raiha Hydraulics Oy
Optimaint Oy
Suisto Engineering Oy
Valta Works Oy
ne entiset Auramarine Oy:n työntekijät, jotka kesäkuussa 2014 yrityskaupan yhteydessä ovat siirtyneet Steel Master Marine Oy:n palvelukseen
ne entiset Technip Offshore Finland Oy:n työntekijät, jotka 1.4.2015 liiketoimintakaupan yhteydessä ovat siirtyneet Inspecta Oy:n palvelukseen.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen. Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Määräaikaseen työsuhteeseen tuleva henkilö hyväksytään kassan vakuutetuksi, jos vakuutussuhde tulee kestämään vähintään 4 kuukautta.

Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on pakollinen.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

Eläkeläisvakuutetut: Työnantajan tain kassan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön vakuutussuhde kassassa vähintään 18 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti 3 kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta.

Muu vakuutettu: Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka on eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta täytettyään irtisanottu työnantajan tai kassan palveluksesta ja ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 18 vuotta eivätkä ole ansiotyössä tai toimi yrittäjinä. Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Muun vakuutetun vakuutussuhde on vapaaehtoinen ja halukkuus vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava 3 kuukauden kuluessa työsuhteen päättyessä.

Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen ja päättää vakuutussuhteen alkamisesta. Vakuutussuhde alkaa työsuhteen alkaessa seuraavan kuukauden alusta. Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille työnantajaan työsuhteessa oleville henkilöiille, jotka eivät ole aikaisemmin halunneet liittyä vakuutetuiksi

Vakuutussuhde on vapaaehtoista niiden työnantajaan työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet kassan toimintapiiriin ja ovat työsuhteessa tämän sääntömuutoksen tullessa voimaan. Vakuutetuksi on liityttävä 6 kuukauden kuluessa sääntömuutoksen voimaantulosta.

Vakuutussuhteen alkamiseksi vakuutettu täyttää ilmoituksen vakuutussuhteesta. Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään säännöt postitse tai sähköpostitse Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista kassan internet-sivustolla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Vapaaehtoisesti vakuutettu (eläkeläisvakuutettu ja muu vakuutettu) voi erota kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä.

Eläkkeellä oleva vakuutettu katsotaan eronneeksi kassasta, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja 3 kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana pyyntö on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Muu vakuutettu eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Muu vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja 3 kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen
liittymään kassan eläkeläisvakuutetuksi.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättymiskuukauden lopussa.

Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,7 % vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Vakuutetun vakuutusmaksu on kuitenkin vähintään 15 euroa kahden viikon pituiselta palkanmaksukaudelta. Vakuutusmaksun enimmäismäärä käsitellään sairauskassan hallituksessa tapauskohtaisesti.

Eläkeläisvakuutetun vakuutusmaksu on 450 euroa kalenterivuotena. Lisäksi osaeläkkeellä olevalta vakuutetulta peritään osaeläkeprosentin suuruinen osa kokonaan eläkkeellä olevan jäsenen jäsenmaksusta, eli 450 eurosta.

Muun vakuutetun vakuutusmaksu on 450 euroa kalenterivuotena.

Lomautettuna olevalta vakuutetun vakuutusmaksu on 15 euroa kahden viikon pituiselta ajalta. Palkattomalla poissaololla (sairauspäivärahalla, vanhempainvapaalla, vuorotteluvapaalla, kuntoutustuella, opintovapaalla hoitovapaalla) olevan vakuutusmaksu on 30 euroa kuukaudessa.

Työnantaja pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa. Eläkeläisvakuutetun, muun vakuutetun, lomautetun vakuutetun ja palkattomalla poissaololla olevan vakuutetun vakuutusmaksu peritään kassan hallituksen määräämällä tavalla.

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja sekä voimassa olevia vähimmäismääriä enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli 6 kuukautta, on toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määritetään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) raskausrahaa, erityisraskausrahaa ja vanhempainrahaa

5) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla
annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenille, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määritettäessä.

Jos palvelu on hankittu työnantajan tarjoaman henkilöstöetuuden perusteella, lasketaan korvaus vakuutetun omavastuuosuudesta.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET:

1. Lääkärinpalkkiot

60 % lääkärinpalkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden hoito silloin kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa. Korvaus on enintään 400 euroa hoitokerralta. Leikkauksen tai siihen verrattavan toimenpiteen lääkärinpalkkio ja yksityisen puolen syöpähoitoihin liittyvä lääkärinpalkkio korvataan kohdan 5 d mukaisesti.

2. Hammashoito

60 % hammaslääkärin, hammashoitajan, suuhygienistin tai hammasteknikon palkkiosta. Kassan lisäetuus maksetaan vähintään 2 vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 205 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

3. Julkinen terveydenhuolto:

Lisäetuutta maksetaan julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

Julkisen sektorin asiakasmaksuista korvataan:

poliklinikkamaksut100 %
terveyskeskusmaksut 100 %
sarjahoito (sädehoito, sytostaattihoito, dialyysi) 100 %
kuntoutusmaksut 100 %
sairaalan hoitopäivämaksut 100 % enintään 15 pv kalenterivuotena
päiväkirurgiamaksut 50 euroa

Kotihoitoa ei korvata.

4. Lääkkeet

A) 75 % lääkärin, hammaslääkäri ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Sairausvakuutuslain mukaan korvattavista alemmasta erityiskorvattavista lääkkeistä ja kliinisistä ravintovalmisteista korvataan 75 % ja ylemmistä erityiskorvattavista lääkkeistä ja ravintovalmisteista 100 %.

B) 75 % sairausvakuutuslain mukaan erillisselvityksellä ja rajoitetusta peruskorvattavista lääkkeistä.

C) 75 % sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaisesta alkuomavastuusta.

D) Korvaus lasketaan viitehinnasta

E) vuotuisen lääkekaton ylittymisen jälkeen perittäviä lääkekohtaisia omavastuista ei korvata.

5: Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

A) 60 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja radiologisista tutkimuksista. Lisäetuuskorvaus on enintään 750 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

B) 50% lääkärin määräämästä fysioterapiasta peritystä maksusta. Lisäetuuskorvaus on enintään 400 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.

C) 75 % sairaanhoitajan antamasta hoidosta

D) yksityisen puolen syöpähoitoihin liittyviä lääkärinpalkkioita, laboratoriotutkimuksia, radiologisia tutkimuksia, säde- ja sytostaattihoitoja ei korvata.

6. Silmälasit

60 % lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnasta. Kassan lisäetuus maksetaan vähintään 2 vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 205 euroa 24 kuukauden välein vakuutettua kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit ovat näkökykyä korjaavat. Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasien hankinnan osalta.

7. Laitosmaksut

Laitosmaksuista korvataan enintään 50 euroon saakka.

LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

Näiden sääntöjen mukaan korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1. tutkimuksen suorittajan tai hoidon antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin

2. yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisessä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvauksen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen 1 vuoden ajan
määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on vuotuinen enimmäismäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 200 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy kustannusten maksupäivän mukaan, riippumatta siitä milloin hoito tai tutkimus on annettu.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

Kassa lisäetuuksien osalta vapaa sellaista vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

Hallituksella on oikeus määrätä mitä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana kassan hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata 1 tai 2 kappaleen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

Näiden sääntöjen kohdan 13 mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittaman korvausta vastaavan osan.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.

Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä maksu voidaan kuitata kassan maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai
Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituksesta lukien.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Satakunnan kärjäoikeus Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston
määrää pienemmäksi.

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi. Suunnitelma käytörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksienlisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1996/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja
taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi
voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle

3) valitaan tilintarkastaja ja tarvittavat ; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai
Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään
jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään yhdessä kassankokouksen päättämässä jsanoma- tai muussa lehdessä. Lisäksi kokouskutsu julkaistaan kassan kotisivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 32 kohdan 2 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassan vakuutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa sekä kassan internet-sivuilla.

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, on sitä kannattaneet. Sama
vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä saadaan tehdä päätös vain , jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikka asiaa ei ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on numeroitava ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetulla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

Kassan hallitukseen kuuluu 6 varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat 6 varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi kassan vakuutettujen valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle maksetaan kokouspalkkio ja kulukorvaus. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan lisäksi kuukausipalkkio. Palkkioiden määrästä päättää kassankokous.

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä:

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa toimistusjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä:

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi
toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan väistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisiä lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takauksia.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus perutaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN

Kassan vakuutuskannan luovuttaminen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

Kassan selvitystilan ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kun vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:

1) jolle vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttynyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nouse edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia

4) jos säännöissä erikseen niin määrätään

5) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta
suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.