TELJÄN SAIRAUSKASSAN
SÄÄNNÖT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Teljän
sairauskassa. Kassan kotipaikka on Porin kaupunki
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää
sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia
lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna
työpaikkakassana.
Kassan toimintaa sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo kansaneläkelaitos.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 300
jäsentä.
TOIMINTAPIIRI JA
JÄSENYYS
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat:
- Valmet Technologies Oy
- Pori Offshore Constructions Oy
- Simsotec Oy
- Rauma Works Oy
- Raiha Hydraulics Oy
- Optimaint Oy
- Suisto Engineering Oy
- Valta Works Oy
nimisiin yhtiöihin tuntipalkkaisessa työsuhteessa olevat henkilöt ja
- ne entiset Auramarine Oy:n työntekijät, jotka kesäkuussa 2014 yrityskaupan yhteydessä ovat siirtyneet Steel Master Marine Oy:n palvelukseen
- ne entiset Technip Offshore Finland Oy:n työntekijät, jotka 1.4.2015 liiketoimintakaupan yhteydessä ovat siirtyneet Inspecta Oy:n palvelukseen.
Osakkaita näissä säännöissä ovat:
- Pori Offshore Construction Oy
- Simsotec Oy
- Rauma Works Oy
- Raiha Hydraulics Oy
- Suisto Engineering Oy
ja työnantajia:
- Valmet Technologies Oy
- Optimaint Oy
- Valta Works Oy
- Steel Master Marine Oy
- Inspecta Oy
Jäseniä ovat kaikki osakkaan tai työnantajan palveluksessa olevat henkilöt ja jäsenyys on pakollinen. Jäsenyyden edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta tai työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde kestää alle 4 kuukautta.. Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua osakkaan tai työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseniä vähintään 18 vuotta.
Kassan toimintapiiriin voivat kuulua
myös ne henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta täytettyään on irtisanottu osakkaan, työnantajan tai kassan palveluksesta ja jotka ovat olleet
kassan jäseniä ennen irtisanomistaan vähintään 18 vuotta, eivätkä ole
ansiotyössä, eivätkä toimi yrittäjänä. Näitä jäseniä kutsutaan ulkojäseniksi.
Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan
näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenen jäsenyys kassassa on
vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmaistava kolmen kuukauden kuluessa
työsuhteen päättyessä tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta.
Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä.
Kassan hallituksen tehtävänä on
todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. Työsuhteessa olevan henkilön
jäsenyys alkaa työsuhteen alkaessa. Eläkkeellä olevan henkilön uusi jäsenyys
alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana
jäsenyyden edellytysten olemassaolo on todettu.
Edellä olevan 4§:n 2 momentin
estämättä jäseneksi liittyminen on vapaaehtoista niiden osakkaaseen tai työnantajaan
työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka eivät ole aikaisemmin kuuluneet
kassan toimintapiiriin ja jotka ovat työsuhteessa tämän sääntömuutoksen
tullessa voimaan. Jäseneksi on liityttävä kuuden kuukauden kuluessa
sääntömuutoksen voimaantulosta.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Jäsen eroaa kassasta lakatessaan
kuulumasta sen toimintapiiriin.
Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa
kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen. Eläkkeellä oleva
jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen
suorittamisen kuuden kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen
kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen
suorittamisen laiminlyönti on todettu.
Ulkojäsen eroaa kassasta tehtyään
sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään
ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Ulkojäsen katsotaan kassasta
eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen
kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa,
jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen
laiminlyönti on todettu.
Eläkkeellä oleva henkilö, joka
eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen
liittymään kassan jäseneksi.
Jäsentä tai osakasta ei voida erottaa
kassasta.
6 §
Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa
kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
7 §
Kassan jäsenmaksu on 1,7 prosenttia
jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta
palkasta, kuitenkin vähintään 15 euroa kahden viikon pituiselta
palkanmaksukaudelta. Työnantaja tai osakas tilittää jäsenmaksun kassalle
palkanmaksun yhteydessä. Kannatusmaksujen tilitys tapahtuu vähintään 4 kertaa
vuodessa.
Lisäksi osaeläkkeellä olevalta
peritään osaeläkeprosentin suuruinen osa kokonaan eläkkeellä olevan jäsenen
jäsenmaksusta, eli 450 eurosta.
Eläkkeellä olevalta kassan jäseneltä
peritään 450 euroa vuodessa.
Ulkojäseneltä peritään 450 euroa vuodessa
Lomautettuna olevalta
jäseneltä peritään 15 euroa kahden viikon pituiselta ajalta.
Eläkkeellä tai ulkojäsenenä olevalta
jäsenmaksu peritään kassan hallituksen määräämällä tavalla.
Sairauspäivärahalla, vanhempainpäivärahalla, opinto- tai vuorotteluvapaalla olevan jäsenen
on suoritettava jäsenmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla. Hallitus
voi lisäksi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, kun jäsen on työsuhteen päättymättä
pitkäaikaisella palkattomalla lomalla sairauden, synnytyksen, opiskelun tai
muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen ajalta ole oikeutta
näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.
7 a §
Osakas suorittaa kannatusmaksuna
saman määrän, jonka kassa on maksanut näiden sääntöjen 12 a §:n mukaisia
korvauksia kyseisen osakkaan palveluksessa oleville kassan jäsenille. Tässä
järjestelyssä ovat mukana seuraavat vakuutuskassan osakkaat: Pori Offshore Constructions Oy, , Simsotec Oy, Rauma Works
Oy, Raiha Hydraulics Oy ja Suisto Engineering Oy.
8 §
Kassan taloudellisen tilan niin
vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §: ssä mainittuja maksuja
enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta,
on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN
MUKAINEN TOIMINTA
9 §
Jäsenellä on oikeus saada sen
mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä
määritetään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista
2) sairaudesta johtuvasta
työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen
perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa
sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;
6) ihmisen elimien ja kudoksien
lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua
päivärahaa.
10 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet,
niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien
hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen
toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla
annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
11 §
Kassa on oikeutettu saamaan
kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten
etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin
sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
12 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta
johtuvia kustannuksia jäsenille, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen
johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen
saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito
tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan
vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna
lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään
ennen sen maksamista 15 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Korvattavat kustannukset:
1. Lääkärinpalkkiot: 75 % lääkärinpalkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden hoito silloin kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa. Leikkauksen tai siihen verrattavan toimenpiteen lääkärinpalkkio ja yksityisen puolen syöpähoitoihin liittyvä lääkärinpalkkio korvataan kohdan 5 d mukaisesti.
2. Hammashoito: vähintään 2 vuotta kassaan kuuluneelle 60 % hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkiosta. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 205 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.
3. Julkinen terveydenhuolto:
100 % julkisen terveydenhuollon muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuina korvataan: terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, kuntoutusmaksut ja muut niihin rinnastettavat maksut, jotka kerryttävät asiakasmaksukattoa.
Päiväkirurgiamaksusta korvataan 50 euroa.
Sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksuja korvataan enintään 15 pv. kalenterivuodessa.
4. Lääkkeet
a) 75 % lääkärin, hammaslääkäri ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, silloin kun ne ovat myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavia, ja 75 % sairausvakuutuslain mukaan alemmista erityiskorvattavista lääkkeistä ja kliinisistä ravintovalmisteista; sekä 100 % sairausvakuutuslain mukaan ylemmistä erityiskorvattavista lääkkeistä ja kliinisistä ravintovalmisteista; sekä
b) 75 % sairausvakuutuslain mukaan erillisselvityksellä korvattavista lääkkeistä.
c) korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu
d) sairausvakuutuslain mukaisten lääkkeiden vuosittaisesta alkuomavastuusta korvataan 75 %
e) vuotuisen lääkekaton ylittymisen jälkeen perittäviä lääkekohtaisia omavastuista ei korvata.
5: Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a) 75 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja radiologisista tutkimuksista silloin, kun korvausta saa myös sairausvakuutuslain mukaan .
b) 50% lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.
c) 75 % sairaanhoitajan antamasta hoidosta
d) yksityisen puolen syöpähoitoihin liittyviä lääkärinpalkkioita, laboratoriotutkimuksia, radiologisia tutkimuksia, säde- ja sytostaattihoitoja ei korvata.
6. Silmälasit
Vähintään 2 vuotta kassaan kuuluneelle 60 % lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinnsata aikaisintaan 24 kuukauden väliajoin, kuitenkin niin, että korvauksen enimmäismäärä on 205 euroa. Korvauksen edellytyksenä on, että linssit ovat näkökykyä korjaavat. Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta.
7. Laitosmaksuista korvataan enintään 50 euroon saakka.
12 a §
Jäsenen työkyvyttömyyden estämiseksi
sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi suoritettavista toimenpiteistä
aiheutuneet kustannukset voidaan korvata joko kokonaan tai osaksi enintään 5000
euroon saakka, mikäli hallitus katsoo yksittäistapauksessa siihen
kohtuulliseksi suostua ja elleivät ne ole 12 §:n mukaan muutoin korvattavia.
Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta
esitetään osakkaan työterveyshuollosta saatu B-lääkärinlausunto tai muu
vastaava selvitys.
13 §
Näiden sääntöjen mukaan korvattavan tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan on oltava asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty henkilö taikka tutkimus on suoritettava tai hoito annettava yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena
pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön
mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvauksen oikeuttavaa
tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan
määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa,
jotka on otettava kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta lukien.
Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla
enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan
enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi
annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata
Edellä 12 § 1 momentin c kohdassa
sekä 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän
kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien
kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.
14 §
Jäsenen kuoltua suoritetaan
hautausavustuksena 300 euroa.
Hautausavustuksen määrä voidaan
marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa
seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaavaksi.
Hautausavustus maksetaan puolisolle,
mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille,
tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole
elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei
huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin
enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
15 §
Edellä 12 §:ssä määriteltyjä etuuksia
kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla
saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada
korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle
suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla
suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta
muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan
hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan
korvausta määritettäessä.
16 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta
alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa
korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon
korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 12 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun
enimmäisajan päättyessä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle,
vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden
päättymistä.
Mitä edellä on sanottu sairaalahoidon
kustannusten korvaamisesta ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen vanhuuseläkkeelle
siirtyvään jäseneen, joka on jatkanut jäsenyyttään 4 § 4 momentin mukaisesti.
LISÄETUUKSIA
KOSKEVAT RAJOITUKSET
17 §
Jos jäsen on vakuutustapahtuman
sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia
tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan
hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet
huomioon ottaen on kohtuullista.
18 §
Kassa on lisäetuuksien osalta
vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on
tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on
aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle
kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen
keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty
sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman
hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään
tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa
toimenpidettä lukuun ottamatta.
19 §
Hallituksella on oikeus antamissaan
yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua
asianmukaisen koulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai
tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen
perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään
hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä
varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen
määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen
1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan
tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN
HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
20 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta
on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava
selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja
synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa
siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on
haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.
Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai
osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä
kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan akuutuskassalain 91 §:n
säännöksiä.
21 §
Näiden sääntöjen 12 §:n mukainen
korvaus voidaan 15 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi
mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan
jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain
nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta
vastaavan osan.
22 §
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on
saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut
oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus
voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan
kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai
edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin
perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus
saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista
lisäetuuksista.
MUUTOKSENHAKU
LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
23 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön
voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava työpaikkakassaan tai
Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut
tiedon päätöksestä. Jollei muuta näytetä, jäsenen katsotaan saaneen tiedon
päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituksesta lukien.
OMAN PÄÄOMAN
RAHASTOT
24 §
Kassalla on vararahasto ja
käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava
vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen
jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä
tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden
edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon
enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on
sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä
syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston
määrää pienemmäksi.
25 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa
ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan
käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman
alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen
hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti;
sekä
Jos käyttörahasto on muodostunut niin
suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on
ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien
lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
26 §
Kassan vastuuvelan muodostaa
korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta
suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien
korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan kassalle
sen hakemuksesta vahvistaman laskuperusteen mukaisesti.
TILINPÄÄTÖS
27 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava
sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (203/2001) ja Finanssivalvonnan
antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja
taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös on annettava
tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista
kassankokousta.
28 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan
alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole
vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
29 §
Kassalla on oltava yksi
kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi
voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle
luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi
valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan tai tämän
varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu
tilintarkastaja.
Tilintarkastajan tai
tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa
valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.
30 §
Kumottu
KASSANKOKOUS
31 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa
on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan
kotipaikassa.
32 §
Kassankokouksessa on kullakin
jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa
henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia
ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä
jäsentä.
Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Kassankokouksessa ei saa käyttää
avustajaa.
33 §
Kassalla on vuosittain kaksi
varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa.
Huhtikuussa pidettävässä
varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen
vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden
myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä
tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä,
joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa
mahdollisesti mainitut asiat.
Marraskuussa pidettävässä
varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen
puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja
varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastajat ja
tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa
mahdollisesti mainitut asiat.
34 §
Ylimääräinen kassankokous on
pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin
ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi
kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai
Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii
ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän
kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
35 §
Kutsu kassankokoukseen on
toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.
Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään
jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään
myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan
tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistava vähintään
yhdessä kassankokouksen päättämässä jäsenten keskuuteen leviävässä sanoma- tai
muussa lehdessä. Kokouskutsu on lisäksi kiinnitettävä työnantajan
ilmoitustauluille.
36 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on
mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään
tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset
pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa
kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä,
mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa.
Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään
kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava
kokouskutsussa.
37 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta
kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee,
jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on
kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan,
johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten
ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen
muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi
kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama
vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin
lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen
hyväksymistä.
38 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain
tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista
koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita
laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa
käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu
kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen
kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa
asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii
hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
39§
Kassankokouksessa pidetään
pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän
äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on
äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden
kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja
allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta
pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.
HALLITUS
40 §
Kassan hallitukseen kuuluu kuusi
varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous.
Kassan jäsenet valitsevat kuusi varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen.
Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on
kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi kassan jäsenten
valitsemaa varsinaista jäsentä varajäsenineen (ensin arvan ja sitten vuoron
mukaan).
41 §
Hallitus edustaa kassaa sekä
huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä:
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle kassan
juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja
määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan
kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen
sijoittamisesta ja 47 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä,
ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan
toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja
valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa
kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi
toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen
kirjoittamiseen 46 §:n mukaisesti.
42 §
Hallitus valitsee keskuudestaan
vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai
hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on
kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on
saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se
mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten
mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja
ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan
väistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
43 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava
pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan
laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta
varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja
kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis-
ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet
hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat,
siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
KASSANJOHTAJA
44 §
Kassan toimitusjohtajana toimii
kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen
antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava,
että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla
järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa,
joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI
45 §
Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri,
jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.
KASSAN
NIMENKIRJOITUS
46 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen
jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi
yhdessä.
VAROJEN
SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
47 §
Kassan on sijoitettava varansa
turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen
tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan
vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien
lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla
suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.
TYÖNANTAJAN
VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
48 §
Jos osakas tai työnantaja haluaa
muuttaa näissä säännöissä olevia osakasta tai työnantajaa koskevia
velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi
kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun
ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien
sääntömuutosten toteuttamiseksi.
JAKAUTUMINEN
49 §
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain
13 luvussa säädetyllä tavalla.
KASSAN PURKAMINEN
50 §
Kassan on asetettava selvitystilaan
ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden
viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä
vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä
seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa
alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos kassankokous on tehnyt
päätöksen kassan purkamisesta.
51 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät
varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat
jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta
suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on
vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä
päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai
yleishyödylliseen tarkoitukseen.